torstai 26. helmikuuta 2015

Pöytä puhtaaksi

Täällä päässä ruutua on oltu hurjan vuoristoradan kyydissä mun pään sisällä. Olen puntaroinut asioita, kelannut ees ja taa, kirjoittanut plussia ja miinuksia ja vaikka mitä. Aiheena on ollut salitreenit ja oikein syöminen. Olen koko tämän vuoden syönyt höttöä ja herkkuja. Olo on ollut väsynyt, nuutunut ja haluton. Päätä on särkenyt vähän väliä ja fiilis on ollut suoraan sanottuna perseestä. Yhdellä viikolla oli kaksi peräkkäistä päivää jolloin en syönyt, enkä juonut mitään. Siis en YHTÄÄN mitään. Sairasta. Paino tippui noiden kahden päivän aikana kolme kiloa. Salilla olen käynyt satunnaisesti jotain rääpimässä. Haahuilin päivästä toiseen huppu syvällä päässä, ilman tavoitteita.

Mutta se siitä kurjuuden maalailusta, koska nyt on mieli putsattu ja uusi voi alkaa puhtaalta pöydältä. Minulla on kirkkaana mielessä tavoite ja keinot. Salille on päästävä ja kovien treenien pariin. Myös ruokailu laitetaan oikealle raiteelle ja saadaan tää tyttö voimaan hyvin ja tekemään rakastamiaan asioita. Saahan yli 30vee sanoa itseään tytöksi?? :) Niin vaan se kisakipinäkin minut löysi vaikka melkein vuoden yritin uskotella itselleni, ettei lavat ole minua varten. Yritin niin kovasti tehdä niin kuin muut halusivat ja miellyttää. Nyt olen päättänyt itsekkäästi tehdä niin kuin minä haluan. Valmentajani Jari Mentula on kanssani samalla sivulla tulevaisuuden suhteen, joten ens viikolla istutaan alas ja laitetaan rokki soimaan!


Tuosta itselle motivaatiokuvaa, että kyllä niitä lihaksia on joskus ollut. (jopa pienet olkapäät) Meinaan muuten olla kovemmassa tikissä kuin koskaan ennen. Nyt loppui jahkailu ja pallottelu. Nyt tehdään!

-Titi

tiistai 20. tammikuuta 2015

Tämä ei ole parisuhdeblogi!

Olen saanut viime aikoina kommentteja ja kysymyksiä parisuhteestani. Näitä kysyjiä tuntuu ihmetyttävän, miksen julkaise kuvia miehestäni tai muutenkaan kirjoita hänestä juuri mitään. Muutama kommentoi, että muissa blogeissa kerrotaan avoimemmin parisuhdeasioista ja minunkin kuulemma pitäisi.

EI PITÄISI, sanon minä. Tämä ei ole parisuhdeblogi. Olen itsekin törmännyt näihin blogeihin ja kirjoituksiin, joissa kerrotaan avoimesti omasta puolisosta, hänen tekemisistään ja menemisistään. Blogeissa julkaistaan puolison kuvia siinä missä omiakin. Tämä on mielestäni ihan ok jos näin haluaa tehdä. Minä en halua ja senkin pitäisi olla ihan ok. Toki sivuan joissain kirjoituksissani miestäni, koska tekemäni asiat liittyvät väistämättä melko tiiviisti rakkaaseen elämänkumppaniini. Kuitenkin tämä blogi kertoo minusta ja minun ajatuksistani, ei mieheni. Teille kaikille siis tiedoksi, etten ole eronnut ja olen edelleen onnellisesti yhdessä saman miehen kanssa kuin aikaisemmin. Moni tuntui pohtivan, että olen varmaankin eronnut tai vähintäänkin onneton, koska blogissani ei ole yhtään kuvaa miehestäni. Voihan sitä tietysti tällaisiakin asioita miettiä, mutta mieluummin toivoisin kirjoituksieni olevan tarpeeksi mielenkiintoisia, että se riittäisi. Ehkä minun onkin syytä katsoa peiliin ja osoittaa syyttävä sormeni itseeni, koska en kirjoita tarpeeksi mielenkiintoisista asioista vaan lukijat haluavat tietää miehestäni, hänen työstään ja meidän yhteisistä jutuista. Hmm... :)

Pahoittelen, mutta pidän tämän valitsemani linjan edelleen. Toivon, että se riittää.

Iloa ja valoa, Titi